Tanaan tulee 30 vuotta siita kun saavuin Israeliin ensimmaisen kerran.
Suunnitelmana on valivuosi lukion jalkeen ja ennen jatko-opintoja.
Talvi pienessa kibbutsissa kului nopeasti, vaikka suurin osa
tyosta olikin niin ei-romanttisessa muovitehtaassa.
Kevainen paluu Suomeen otti koville. Puolitoista vuotta farmasian
opintoja Helsingissa kuitenkin sain lapi. Joku ennakkoaavistus minulla
kai oli, kun samalla kavin myos teologisen tiedekunnan nykyheprean alkeiskurssin.
Ystavani H., johon olin ensimmaisella matkalla tutustunut, soitti ja kertoi
olevansa tulossa tanne uudestaan, ja minapa innostuin hanen
estelystaan huolimatta (sinullahan on opinnot kesken jne.) lahtemaan mukaan,
kun farmasia ei tuntunutkaan minun alaltani.
Pienen mutkan kautta saavuimme samaiseen kibbutsiin, ja
jalleen olin muovitehtaassa toissa. Nyt siella olikin vuorovastaavana
ihan uusi hauskantuntuinen kaveri, ja tyo muuttuikin sitten
paljon romanttisemmaksi...
Mainittakoon viela etta myos H. paatyi muutaman vuoden
ees-taas matkustelun jalkeen tanne asumaan.
8 kommenttia:
Mielenkiintoista kuulla, miten olet sinne "joutunut". Onnea nyt sitten juhlapäivän takia. >o=
Aina kiva tietää miten kukin mihinkin on päätynyt. Pitkä aika maailmalla, onnea!
Se rakkaus, se rakkaus. Onnea!
Hyvää vuosipäivää Anu!
Kiva oli lukea siitä,miten tänne päädyit;aina on niin kiinnostavaa lukea miten jotkut päätyvät ulkomaille.
Millä kibutzilla olit`?
Yael, olin pienella Regavim-nimisella kibbutsilla, Binyaminasta kymmenisen kilometria itaan. Moni takalainen ei edes tieda missa se on. Sekottavat Revadimiim ja Revivimiin yns.
Onnea menneistà yhteisistà vuosista ja superonnea tuleville!
Onnea, Anu♥
Meidän Meri on nyt teologisessa, mutta ei siellä hebreaa, vaan latinaa ja sitten vaihtoehtoisena kreikka tai espanja.
Onnittelut noille vuosille,seka kaikille tuleville.
Koskaan sita ei etukateen osaa arvata,mihin ja miten se elama heittelee.
Lähetä kommentti