Sain Yaelilta lainaksi "Harjukaupungin salakaytavat". Tassa vaiheessa voin
vain sanoa etta kirjan alku on uteliaisuutta herattava...
Toisaalta tuli mieleeni Jyvaskylassa viettamani puoli vuotta. Opiskelin farmasiaa
Helsingissa ja meilla oli puolen vuoden tyoharjoittelu. Minut sijoitettiin kauhukseni
Jyvaskylaan, vaikka olin ollut ihan varma etta paasisin kotikuntani apteekkiin.
Tama puolivuotinen sai minut ymmartamaan, etta taidan olla vaaralla alalla. Tyo on
kuin kaupan myyjalla, vastuu vain suurempi. Palkka ei juurikaan. Jos olisin
ollut pidemmalla proviisorilinjalla, motivaatio olisi ollut ehka korkeampi. Paasykokeissa
jai jotain pisteen murto-osaa vaille.
Tyotehtaviin kuului alussa laakkeiden jarjestaminen kaappeihin ja lokeroihin, myohemmin
myos asiakaspalvelu ja joskus harvoin piti valmistaa voiteita ja salvoja.
Asuin alivuokralaisena harjoitteluapteekkini johtajan tuttavaperheessa. Heilla oli
pieni koira, jonka harrastuksena oli varastaa naisten alushousuja vaatekaapista ja levitella
niita ympari taloa. Muutaman kerran jai kaapin ovi auki ja siina sitten kerailin pikkareitani
sielta sun taalta.
Olin kaikinpuolin tyytyvainen kun tyoharjoittelu loppui, ja ehka siita alkoi jo itaa ajatus
tulla toistamiseen tanne etelan maille.
Suklaan perässä
20 tuntia sitten
4 kommenttia:
Ja minä kun luulin, että farmaseutit tienaa ihan hyvin!
Hih, pikkarikoira. Meilläkin on ollut sellainen, onneksi asuttiin omassa kodissa..
Voihan harmistus, millainen kuva sinulla on Jyvàskylàstà. Minun opiskelukaupunkini, josta tykkààn edelleen. Tuon kirjan haluan lukea, mutta se oli lainassa. Olen jonossa. Ensi viikolla junailen taas katselemaan kaupunkia...
Kunhan etenet kirjan kanssa,niin varmasti tulee lisää muistoja mieleen,niin hyvin on kirjailija kuvannut kaupunkiaan,että minunkin melkein tekee mieli mennä sinne katsomaan,miten cinemaattista siellä oikeastaan onkaan...;D
Hih,nauratti tuo alkkareita varastava koira LOL!
Anu, kun muutimme harjukaupunkiin, halusin heti palata takaisin länsiranikolle ja ostin sieltä tontinkin. Nyt olemme kuitenkin asuneet täällä jo yli 25 vuotta Jyväskylän eräällä saarella ja ei tulisi mieleenkään lähteä muualle. Jvysäkylä on just mun kaupunki. Lista menee näin: Salzburg, Jyväskylä, Locarno...;-)
Täällä on kaikki muuttunut, kohentunut, vilkastunut, mutta nuo jännät salakäytävät ovat vanhat ja vain odottavat minua niihin kaivautumaan.
Kyllä sinäkin vielä hurmaannut niihin Olli Suomisen sateenvarjon humahduksiin!
Lähetä kommentti