lauantai 12. maaliskuuta 2011

Koskahan se iskee tanne?

Taallakin ollaan paivitelty naita Japanin kuvia ja luonnon voimia,
niin kuin tietysti te kaikki muutkin. Mekin olemme kahden mannerlaatan rajalla.
Raja kulkee Jordanin laaksossa ja Punaisella merella. Viimeinen iso jaristys oli
vuonna 1927, jolloin kuolleita oli noin 500, osa kai Jordanian puolella. Pienempia,
mutta tuntuvia jaristyksia olen minakin kokenut taalla useamman kerran.
Varhaisempi historia kertoo myos jonkunasteisista tsunameista Valimeressa,
esimerkiksi Santorinin tulivuoren rajahdyksessa.
Suurin pelko on vanhempien rakennusten kunto. Monet 1960-70 luvuilla rakennetut
talot seisovat tosi ohkaisten pylvaiden varassa, ja isompi jaristys takuulla romahduttaisi
ne. Uudemmat talot on rakennettu jo paremmin. Pari vuotta sitten olleessa jaristyksessa
toimistoni keikkui aika mukavasti, mutta kotona ollut mieheni ei edes huomannut mitaan
erikoista. Ja sentaan kyseessa on 16.kerros.
Silti mietimme tanaan, etta olisi hyva jos kotona olisi tietty valmiuspakkaus, jossa olisi
taskulamppuja, radio, ruokaa ja vetta, nain ensiapuun jonkun katastrofin tapahtuessa.
Maanjaristys, ohjusisku, sota tai mika vaan, siita olisi aina apua.

9 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Niin tämä talo missä asun, on rakennettu 70-luvun alussa eikä sitä ole tehty tosiaankaan maanjäristyksiä ajatellen....

anumorchy kirjoitti...

Viela hereilla! Toivotaan etta mitaan isompaa ei tule! Onhan tama Tel Avivin seutu vahemman vaarallista kai. Muistan kerran kun edellisessa asunnossamme kerran herasin ja ihmettelin etta mita se mies sita sankya niin heiluttaa.

Tuula kirjoitti...

Maanjaristysreppu olisi varmaan hyva olla olemassa siella teillakin. Kuulin eilen Japanin uutisissa sellaisesta.

*Rivqa* kirjoitti...

Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.
Mk 13:7-8

pikkujutut kirjoitti...

Meillä oli siellä ollessa jopa kaasunaamarit kotona. Ja tätä nykyä reppu roikkuu naulakossa missä hätäapu, vain ruoka puutuu sieltä.Tosin jos ei ole kotona hädän hetkellä, niin hyötyä siitä ei ole...

Ja itseasiassa en edes halua ajatella, että joutuisi ison maanjäristyksen jälkeiseen elämään täällä. Olisi varmasti kaaos.

Jael kirjoitti...

Tuo reppusysteemi olisi kyllä hyvä.,Mulla on kyllä aina kotona idätettäviä juttuja,mutta niihinkin tarvitaan vettä....
Kun asuin Herzliassa eksän kanssa 15.kerroksessa oli kerran maanjäristys,ja todellakin heilui,mutta sekin talo oli rakennettu niin,että pitäisi kestää maanjäristystä.

Pilvi kirjoitti...

Kun olin Herzeliassa toissa joskus n 6-7 vuotta sitten oli sen verran kova maanjaristys etta tavaroita tippui poydilta ja kaikkia pyydettiin menemaan ulos rakennuksesta. Kaikkein pelottavinta silloin kylla oli varmaan salekaihtimet jotka heiluivat ja kolisivat tosi aanekkaasti. Rakennuksissahan on parempi mita enemman heiluu, uudet rakennukset ovat 'joustavia'.
Meilla on pommisuojahuone myos jonkinlainen ruokavarasto jossa aina semmoista kuivaruokaa ja vesipulloja, vois tosiaan radion ja taskulampunkin sinne laittaa... toivottavasti ei tule kayttoa.

Jael kirjoitti...

Oliskohan ollut Pilvin kanssa kyse samasta järistyksestä...tämä missä olin (Herzliassa )oli joskus alkuvuonna 2004.Muistissa edelleenkin ne lyhyet paniikin hetket...

mizyéna kirjoitti...

Tunisiassa olen kokenut maanjäristyksen muistaakseni vuonna 2005 ja sen piste oli silloin merellä. Asuimme silloin aivan meren rannalla ja talo heilui tosi paljon. Istuimme miehen kanssa sellaisella kiinteällä betonipohjaisella sohvalla ja melkein putosimme alas. Onneksi ei osattu silloin mitään tsunamia pelkää..