Cefalun pikkukaupunki ranta on kuulemma kesalla tupaten taynna.
Nyt harmaana huhtikuun paivana se oli typotyhja.
Katedraalia piti tietysti tutkia, sehan on piazzoineen jokaisen
kaupungin ja kylan sydan.
Sisaltakin hieno.
Sitten ajelimmekin Palermon suuntaan. Matkalla alkoi sataa. Palermossa
oli hurjat ruuhkat ja parkkipaikan loytyminen tuntui todella haasteelliselta.
Vihdoin kallis sellainen loytyi rautatieasemalta. Nyt tuli vihdoin goretex-retkeilykengille
kayttoa, ja 2 euron sateenvarjon ostettuamme suuntasimme vetisen kartan
ohjaamana, paamaarana katsella torielamaa paadyimmekin ihailemaan
Teatro Massimon oopperataloa.
Sita koristivat nain komeat leijonat..
... ja tyytyvaisena myhaileva Giuseppe Verdi.
San Domenicon kirkko.
... ja sen vastapaista arkkitehtuuria.
Ja naminamileivokset sitten lopuksi, ja lentokentalle...lento oli onneksi vaan tunnin
myohassa, ja kierteli viela taalla meren paalla ainakin 45 minuuttia kun Tel Avivin
kentalla oli ruuhkaa. Olisipa ihanaa, jos voisi jotenkin matkustaa ilman naita
lentokenttien ja -koneiden sahlinkeja.
5 kommenttia:
NÄihin Sisilian-kuviin ei kyllä kyllästy,siellä on upean näköistä! Joo,lentäminen ei ole kivaa...
Kiitos Sisilian virtuaalisesta matkasta. Katsoin eilen
Giro d'Italiaa, jossa ajettiin kiljaa Etnan rinteillà. Upeat ovat maisemat sillà saarella. Muistan sinun blogisi annin, kun/jos pààsen saarelle, Kiitos vaan!
Ihania kuvia, kiitos nojatuolimatkasta!
Minäkin inhoan lentämistä ja siihen liittyvää odottelua ja tylsistymistä. Jostain syystä en pysty keskittymään odotteluaikana lukemiseen, vaikka noin muuten keskittymiskykyni lukemisen suhteen on hyvä.
Hienosti olet Sisiliaa tallentanut monelta kantilta. Kun seuraavan kerran käyt Eräjärvellä, niin eikun kuha kainaloon ja Rönnin lavalle humpalle. ;-)
Ihana oli katsella Sisilian-kuvia. Minun muistoissani Sisiliaan liittyy aina romantiikka :)
Lähetä kommentti