perjantai 19. joulukuuta 2014

Chanukkaa juhlimassa

Joka vuotisen perinteen tapaan leivoin munkkeja anopilla
pidettavia Chanukka-kemuja varten. Ei tullut edes kuvaa otettua
mutta ihan saman nakoisia be olivat kun nama viimevuotisetkin


Paikalla juhlimassa olivat meidan lisaksemme mieheni isoveli vaimoineen,
hanen ex-vaimonsa (ihana ihminen joka on pidetty tiiiviisti perheessa 
vaikka heille ero tulikin) ja kaksi veljen ja exansa poikaa puolisoineen ja 
yhdella heista jo kaksi poikaa myoskin. Eli nelja sukupolvea. Anopilla on
viela tyttarensa kautta nelja muuta lapsenlapsenlasta! Kylla han oli tyytyvainen
sen kaiken hulinan keskella. 

Oli aika hiilaripitoinen ateria, kun miehen veli toi paaruuaksi pitsoja ja
sentaan salaattia onneksi ja sitten nama munkit viela paalle! On tosi
ahky olo. Varsinkin kun maistelin muutaman munkin jo paistovaiheessa. 

Loppuillasta tuli viela miehen veljen kouluajoista asti tuntema ystava kaymaan 
ja hanella hauskoja juttuja riitti. Hanen vanhempansa olivat Puolasta, 
holocaustin selviytyjia, ja oli loytanyt silloin kouluaikona taman 
jemenilaisen perheen ja kuulemma kovasti tykkasi tulla kaverinsa
kanssa nauttimaan vahan mausteisempaa ruokaa anopin kotiin. 

Mieheni aina muistelee, miten tama isoveljen ystava oli hanet tunkenut
jonnekin vaatekaappiin ja sulkenut sinne kun varmaan oli heita kiusannut. 
Mieheni tuntien en yhtaan tata ihmettele. 




3 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Kyllä te nyt varmaan sitten patikoitte kaikkien hiilareiden voimalla! Odottelen postausta sieltä Juudean vuorilta. Pikkusyteri + miehensä ovat patikoinneistanne hyvin kiinnostuneita. Kuin äsken myös postauksesi noista Putinin paprikoista. Meillä oli syksyllä Putinin juustoja!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Meillä viimeiset kaksi kuukautta on ollut pelkkää hiilaria. ja sen kyllä huomaa. Tammikuussa sitten palataan ruotuun. Jos enää pystytään.

Jael kirjoitti...

Minä en välitä munkeista mutta nuo sinun näyttävät niin hyviltä että kelpais mullekin.Ja ihanan iso suku miehesi puolelta :)