Hyvin onnistuivat lusikkaleivat.
Paras kehu oli kun yksi rouva sanoi etta maistuvat IHAN samalta kuin 40 vuotta
sitten hanen aiteensa tekemat. Tama nyt tuli syntyperaisen savolaisen suusta ja
heistahan sanotaan etta vastuu on kuulijalla.
Oli vaan sen verran yksiselitteinen kehu, etta ei kai sita miltenkaan muutenkaan
voi ymmartaa.
Ohje on muuten tassa. Tahroista paatellen kirja on ollut kovassa kaytossa.
Kahdessa sukupolvessa. Kansiakaan siina ei enaa ole.
Taytteena kaytin viime kevaana tekemaani aprikoosihilloa,
jota oli viela vahan jaljella. Kaiken sokerisen mukana tallainen
happamahko hillo on paras.
Iltapalaksi tein muna-avokaadomossoa. Siihen muusataan avokaadoa,
kovaksi keitettyja munia, pieneksi pilkottua sipulia, suolaa ja pippuria.
Yksi munista olikin hieno kaksonen. Tallaisia ei olekaan tullut pitkaan aikaan
vastaan. Yleensa nama "epamuodostuneet" menevat teollisuuskayttoon.
Nyt oli tuossa kennossa useempikin kaksonen.
4 kommenttia:
Lusikkaleipiä ei olekaan tullut vastaan pitkääääään aikaan. Olen muutenkin vähän huono tekemään keksejä. Mieluummin pyöräyttää aina ennemmin joko pullat tai jonkun piirakan tai kakun. Mistähän se johtuu?
Lusikkaleivät on mun ihan ykkössuosikkeja!
Hyviä olivatkin sun lusikkaleivät ja nätit:)
Paluumuuttajatar,
johtuiisiko siita etta sinulla on "vahan" muutakin tekemista ja tuollaiset pikkuleivat ovat usein aika suuritoisia. Voisit kokeilla jotain viipaleleipia, ne ovat nopeita.
Blyygi, siita vaan tekemaan, kun ohjekin on valmiina.
Jael,
kiitos!
Lähetä kommentti